perjantai 8. maaliskuuta 2013

Piiru tuli taloon

Valmisteluja.
Eteinen ja kodinhoitohuone: matot ja kenkätelineet varastoon, tuoli keittiöön, jakkara vessaan, kukka (joku palmu) olohuoneeseen, öitä varten patja Piirun punkaksi rappujen alle ja toinen päiväunia varten kodinhoitohuoneeseen, multasäkin jämät kaappiin, sanomalehtiä ja luvallista purtavaa lattialle, portti kodinhoitohuoneen ja eteisen, olohuoneen ja eteisen sekä rappujen ja eteisen väliin (keittiöön saatiin portti vasta myöhemmin, käytettiin väliaikaisesti eteisen penkkiä), kengät turvaan kaappeihin.

Hakumatka.
Poikia jännitti kovasti jo menomatkalla, mua mietitytti kotimatka. Kasvattajan luona olin sekä innostunut, sainhan vihdoin pentuseni kotiin ja pahoillani pennun puolesta siitä, että riistän siltä tutun kodin, tutut ihmiset ja  ennen kaikkea sisarukset eli parhaat leikkikaverit. Kotimatka sujui hienosti ilman pysähdyksiä. Pentunen ilahdutti meitä ooppera-aarioilla, kun ei saanut vapaasti tutkiskella autoa ja uusia ihmisiä tai purra jotakin, esimerkiksi vaihdekeppiä.

Tutustuminen Taimiin.
Piiru sai hetken haistella eteistä ja kodinhoitohuonetta ihan itsekseen. Taimi tuli reippaasti sisään ja jäykistyi sitten kuninkaalliseksi, kääsna kasvoi ihan silmissä! Hitaasti ja arvokkaasti Taimisto lähestyi pentua. En ole varma ehtikö Taimi edes partakarvoillaan hipaista, kun pentu jo juoksi kiljuen karkuun. Pentunen koki Taimin kyllä kiinnostavaksi, mutta samalla liian pelottavaksi.



Päiväsaika.
Utelias ja avoimesti maailmaan suhtautuva pentunen malttoi kyllä syödä, mutta uni oli pinnallista ja katkonaista. Poikien leikkien keskelle se hetkeksi nukahti, mutta sen verran turvaton oli olo, ettei mihinkään nukahtanut kunnolla. Kaikkea kohdalle osunutta piti maistaa.

Ensimmäinen yö.
Nukuimme miehen kanssa eteisessä patjoilla koirien patjojen vieressä. Meillähän ei vielä reilun kahden vuoden asumisen jälkeen ole eteisessä verhoja, joten mies laittoi hakaneuloilla ja jeesusteipillä verhot seinään kiinni. Ei haluttu ihan akvaariossa nukkua. Yö meni ennakko-odotusten vastaisesti hyvin: saatiin nukkua melkein kahteen, jolloin Piirustus kävi pissalla ja juomassa, sitten viideltä tuli kolmevuotiaalle jano, puoli kuudelta pentu puri mua kivuliaasti kädestä ja tunti tuosta pentunen ilahdutti meitä oopperalla, kun ei muuten saanut ketään leikkikaveriksi.

Aamulenkit.
Taimiston kanssa ollaan totuttu tekemään ainakin aamulenkki ilman pantaa ja hihnaa, joskus menee useampi päivä noin ja sitten kun tarvitaan, ei pantaa löydy mistään. Ensimmäisinä päivinä pentunen juoksi minkä jaloistaan pääsi, mutta Taimisto ei odottanut. Ja jos pentunen sai vaikkapa hajujen maailmaan uppoutuneen Taimin kiinni ja Taimi edes vilkaisi pentua, pentu juoksi lujaa karkuun. Hiljakseen pentu rohkaistui niin, että tunkee halutessaan kääsnan petiin, komentaa leikkimään, esittää leikkiinkutsun ja mikä hienointa, saa vastaukseksi leikkiinkutsun kääsnalta ja sitten mennään - sekä takaa-ajoa että painimista on esitetty! Tänään perjantaina kääsna taipui myös sisällä osoittamaan muuta kuin kuninkaallisia elkeitä.

Yöt.
Öisin partaiseni nukkuvat kahdestaan alakerrassa. Pari yötä takaperin heräsin Piiruun hätähuutoon ja olin varma, että pentu saa kääsnalta päihin. Oikeasti kääsna oli mennyt kodinhoitohuoneeseen nukkumaan ja pentu yritti perässä, mutta onnistui jäämään päästään jumiin portin pinnojen väliin. Irtosi helposti. Muuten on ollut rauhaisaa, mutta Piirunen herää jopa tunnin ennen muita eikä osaa kunnioittaa muiden levontarvetta. Tarjolla on oopperaa, vinkulelun vingutusta, puruluun heittelyä, kääsnan komentamista haukkumalla leikkimään ja kääsnan murahtama kielteinen vastaus.

Päivät.
Päivisin pentunen nukkuu ja leikkii paljon, puree kaikkea ja kaikkia, ulkoilee usein - ja osaa pyytää ulos! Jos aikuisia ei ole paikalla, pentunen laitetaan varmuuden vuoksi kodinhoitohuoneeseen ja kääsnalle jää eteinen ja keittiö. Vaikka alku on mennyt hienosti, en vielä uskalla jättää noita päivällä samaan tilaan, ettei pentunen hermostuta vanhempaa. Protestointi liikkumistilan rajoittamista kohtaan ei jää epäselväksi, mutta mitään sillä ei meillä saa. Ulvonta kuuluu pitkälle ulos asti. Yksinoloharjoituksia on ollut luultua vähemmän, kun maanantaina miehellä oli vapaapäivä, tiistaina kävi siivooja ja keskiviikosta perjantaihin kolmevuotias oli kotihoidossa sairastamassa. Viikonloputhan mulla on vapaat ja yleensä miehelläkin.


Nää tykkää toisistaan.
Ruoka.
Piirusen mukana tuli neljä kiloa pentunappulaa, joten mennään sillä. Höysteeksi on annettu piimää, kasvissosetta, kalkkunan jauhelihaa ja keitettyä kananmunaa. Jostain syystä neljä ateriaa ei maistu. Aamu- ja iltaruoka uppoaa hyvin, päivällä sitten jommasta kummasta ateriasta maistuu vain teelusikallinen. Kääsna olisi aivan valmis auttamaan, ettei vain tarvitse pois heittää. Namitkaan ei oikein kelpaa, mutta kukas sitä ruoan perään vatsa pinkeänä olisikaan.


Ei kommentteja: