Sadeillan ratoksi

Perjantaina satoi vettä eikä yhtään kiinnostanut lähteä metsään rämpimään. Tarpeeksi kun vetkuttelin lähtemistä, totesin, ettei siellä metsässä enää mitään näekään enkä suostu pitkälle hihnalenkille lähtemään molempien kanssa. Onneksi on Suvieran halli tuossa keskustassa (meiltä joku viis ja puol kilometriä) ja varauskalenteri iltamyöhään tyhjä. Sinne siis!

Eikä enää satanutkaan, joten lämmittelylenkki Kasarminmäellä ja sitten treenaamaan. Taimin kanssa jatkettiin puomia, poispäinkääntöjä ja persjättöjä. Noiden persjättöjen kanssa alan hiljalleen olla sinut, mutta ne kurjat saksalaiset ei vaan toteudu käytännössä. Kyllähän mä teoriassa, hitaasti ja ilman koiraa tiedän mitä pitäisi tehdä, mutta... Taimi oli iloinen ja jopa karkasi kerran puomille, vaikkei puomi ole koskaan sen suosikki ollutkaan.

Hurtanvaihto ja Piiru kehiin. Piirustushan on muuten semmoinen, että ei innostukseltaan vieraammassa paikassa millään malta pissata. Niinpä sitä saa koko ajan jännittää, että koska se pissaa hallin matolle - se kun on erikseen useammassa kyltissä kielletty! No ei tälläkään kertaa sattunut vahinkoa. Putkeen tuo pentunen juoksi ennen kuin ehdin kissaa sanoa, iloisesti piti sitten palkata. Hypyillä jatkettiin siten, että riman ja lattian välissä oli varmaan kolme senttiä ilmaa ja tehtiin takaakiertoja namilla houkuttamalla ja sitten jatkoin ohjausta milloin mihinkin suuntaan. Tottuu sitten siihen, että kierrä-käskyllä ja ohjauksella hyppysiiveke kierretään ja rima ylitetään ja mä saan touhuta toisella puolella jo siirtymistä seuraavalle esteelle. Oikeasti meillä ei siis ollut mitään toista estettä, namin sai jokaisesta kiertämisestä.

Välillä pysähdyin hetkeksi miettimään millä tavalla seuraava takaakierto tehtäisiin (tai mitä itse tekisin riman toisella puolella), niin Piiru istui, piippasi (ärsyttävää ihan aina!) ja vilkuili mua ja estettä, että eikö tehtäis jo. Kun jatkettiin hommia, piippaus loppui heti ja koiruus selvästi on hajulla siitä, mitä kierrä-sanalla tarkoitetaan. Lopuksi laitoin kolme hyppyä ihan matalalle ja onnistuimme hyppäämään kolme hyppyä peräkkäin! Hypyt eivät olleet linjassa, mutta koiran linja oli suht suora. Isot kehut ja iso palkka! Lopuksi pari kertaa putkeen ja megapalkka perään.

Keinuakin katselin sillä silmällä, jätin hautumaan miten tutustuisimme siihen. Ilokseni huomasin, että hallilla on nyt myös muuri ja pussi. Tosin tuo muuri saa odottaa vielä kuukausia, ei ole tarvetta varsinaisesti hyppyyttää pentusta.

Kivaa oli, vaikka en ennen ole tainnutkaan treenata iltakymmenen jälkeen perjantai-iltana. Saa sanoa hurahtaneeksi.