Raapustus sai neljäs päivä täyteen ensimmäisen vuotensa ja sitä juhlittiin perinteisesti: synttärisankari sai matokuurin ja kaverille kans eli Taimistolle myös. Piirunen sai myös pedin (ihan ensimmäinen oikea koiranpeti tässä talossa!) ja taloon tuli samalla juoksuvyö.
Kaksi "petiä" eli vanhaa patjaa Piirustus on jo ehtinyt pilkkoa atomeiksi, joten jonkun aikaa petinä on toiminut kaksi tyynyä ja kaksi isoa peittoa. Niissä on ollut se hyvä puoli, että niitä on pentunen voinut myllätä mieleisekseen, mutta esteettisiä ne eivät ole olleet ja ovat keränneet kamalasti karvoja. Uusi peti näyttää kelpaavan molemmille nelijalkaisille. Ihme kyllä, alamittaiset kaksijalkaiset eivät ole vielä kokeilleet sitä.
 |
| Ei näytä siltä, että haluaisi tulla kuvatuksi sängyssään. |
Juoksuvyötä mä olen ajatellut monta vuotta ja yhteen aikaan käytiin useinkin Taimiston kanssa juoksemassa. Pururata alkoi suunnilleen takapihalta. Kääsna on sopivan lyhytkinttuinen juoksukaveri, en pysty juoksemaan liian lujaa ja lenkkeily oli kivaa, kun voimat ei loppuneet alkuunsa. Tässä nykyisessä kylässä on pururadalle pikkuisen matkaa (itse asiassa juuri sopiva matka reippaaseen kävelyyn ennen ja jälkeen juoksentelun) ja mahdollisuuksia myös hiekkatiejuoksenteluun. Mä vaan en tykkää juosta hihna kädessä eikä se ollutkaan kääsnan kanssa ongelma, ei se juoksulenkillä ehtinyt muista välittää. Mutta tuo snautseri, siihen en (vielä?) luota riittävästi, on luonnollisesti kääsnaa nopsakinttuisempi, uteliaampi ja hiekkatiellä kulkee tietysti autojakin. Jää nähtäväksi, kumpi Raapun kanssa enemmän ensi kesänä hölkkäilee, mä vai mies. Mut tunnistaa punaisesta naamasta ja kulahtaneista lenkkikuteista.
 |
| Synttärihali kiikussa. |
Mun piti mitata Piirunen, mutta naapurit lähtivät reissuun. Meillä ei ole vaakaa, joten pitää odottaa naapureiden kotiutumista. Heitän hihasta, että 47cm ja 16 kiloa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti