lauantai 13. joulukuuta 2014

Pahat peruukit, pieniä ihmeitä ja pari otosta

Piirustus on viime aikoina yllättänyt monta kertaa, mitä lie joulun taikaa tuohon hurttaan tarttunut.

Alkaa olla historiallista tietoa tässä blogissa, mutta kerronpa kuitenkin, että
* 8.11. etupihatokoilua, jossa Piiru teki älyttömän hyvän luoksetuloliikkeen, meidän osaamistasoon nähden hienot käännökset seuraamisissa, alkaa tajuta juoksuseuraamista (ainakin jos mä en juokse vaan mennään hitaammin ettei vieteri petä), tiiviimpiä täyskäännöksiä kuin yleensä (ei silti mitään huippuhienoja) ja nätisti teki myös jäävät eli liikkeestä maahan ja seiso.

*16.11. olin miehen ja koirien kanssa lenkillä poikien uimakoulun aikana, kun bussi jätti rollaattorimummon pysäkille eli ei ottanut kyytiin, vaikka selvästi hidasti ennen pysäkkiä, Piirustus murisi alkuun rollaattorille, mutta rauhoittui ja antoi mummon rapsutella eikä yrittänyt yhtään riekkua eikä motkottanut, vaikka pistettiin mummo ja Piiru samaan autoon ja mies ajoi mummon keskustaan -Taimistolla oli suuria vaikeuksia hyväksyä tilannetta.

*17.11. olin maakaasulinjalla iltapimeässä, koirat vapaina, läheisestä talosta, jossa riekkumiskaveri Gunilla asuu, kuului pihalta haukuntaa, Piiru osoitti suurta kiinnostusta, olin valmis soittamaan ja sanomaan, että ottakaa Piiru kiinni, olen tulossa hakemaan, mutta kappas vain, hurtta tuli pimeydestä yhdellä käskyllä luo! Sama yllätys yhtenä aamuna, kun pimeydestä kuului Piirun ilmoitushaukku ja näkyi miehen hahmo, kutsuin "Piiru tähän!" ja sieltä se höyryjuna juoksi ja pamautti kuononsa kiinni mun käteen!

*1.12. oli ruokakupit ruokineen tiskipöydän reunalla, josta on parempiin suihin oma-aloitteisesti otettu sitä sun tätä, mutta näihin ei koskettu lainkaan!

*2.12. sain yllättävän iltavapaan, kun esikoisen luokkakaveri soitti ja pyysi kylään, esikoinen kysyi samantien että saako pikkuvelikin tulla ja kun lupa myönnettiin, minä ajoin lapsoset kylään - vapaallani kävin ensin koirien kanssa lenkillä ja loppuajan luin kirjaa ja lusikoin lakritsijäätelöä.

Pari päivää sitten yllätys ei ollut toivottu, sillä kodinhoitohuoneen pöydältä oli otettu talvisäilöä varten pesty ja puunattu kesälenkkari ja pistetty siitä kantapää atomeiksi. Osasin kuitenkin ensikiukkuni jälkeen ottaa zen-asenteen ja totesin, että olisi se voinut yhtä hyvin ottaa ottaa kengän siitä viereisestä kenkäparista, joka on tarkoitettu ihan tälle talvikaudelle lapselle jalkaan. Noh, seuraavana päivänä se oli sitten kuljetellut mun uunituoreita goretex-kenkiäni, mutta onneksi niitä ei ollut purtu.

Torstaina Suvi ulkoilutti hurtat päivällä, joten käytiin kuopuksen muskarin aikana Piirun kanssa keskustassa kävelyllä (näitä pitäis harrastaa useammin, metsässä kun asutaan) ja suht rennosti koiruus siellä kulki. Hajuja oli joka suunnassa, joten keskittyminen nättiin hihnassa kävelyyn ei tullut luonnostaan. Kesken kaiken koira otti ja nykäisi hihnasta ja alkoi pinkoa pakoon, onneksi pysähtyi nopeasti. Kummastelin, kun koira nosti karvat pystyyn, murisi eikä suostunut tulemaan luo. Menin koiran viereen ja yritin jatkaa matkaa, koira pisti nelitassujumituksen päälle ja tuijotti parturikampaamon näyteikkunaa. Menin kyykkyyn koiran viereen ja kas, kymmenkunta peruukkipäistä irtopäätä tuijotti Piirua ja Piiru tuijotti vastaan! Siinä sitten hetki vierähti, kun silittelin ja juttelin ja annoin namia. Päästiin ohi, mutta kovasti piti eleettömiä päitä varoa, etteivät vaan hyökkää päälle. Kotona unohdin koiran takakonttiin, eteisessä tajusin, että lapsi tuli sisään mutta koira ei, ihan hiljaa se siellä oli.

Tänään oltiin Piirun kanssa kahteen tyttöön kaupunkikävelyllä poikien uimakoulun aikana. Vastaan tuli koirallisia ja koirattomia kulkijoita, pyörällä ja vaunuilla ja pulkkaa perässä raahaten. Yhdellekään ei Piiru murissut tai haukkunut ja vain yhteen koiraan se osoitti kiinnostusta lähteä perään, muiden kohdalla se katsoi hetken sitä vierasta koiraa ja sitten mua silmiin, että saanko  nyt namin. Saihan se! Lopuksi annoin hurtan juosta hetken vapaana puistossa, kierrätin pari kertaa puun ympäri ja kutsuin välillä luo - tuli lujaa ja vieterit tassunpohjissa!

Metsänpeikko.

Ei enää luiru vinttikoiramalli.

Kauppakassin tyhjennysavustaja.

Lukukoira.

Voimaannuttaja.

Lohtukoira.

Ei kommentteja: