keskiviikko 19. elokuuta 2015

Möllitoko Kouvola 18.8.2015

Mulla on ihana mies. Se opiskelee viikot pääkaupungissa, mutta yrittää viikko-ohjelmansa niin salliessa ajaa kerran viikossa illaksi ja yöksi kotiin. Mä ilmoittauduin viime viikolla seuran möllitokoon ja ilmoitin samalla, että saatan perua viime minuuteilla. Ruoka pöytään neljän jälkeen, ravintoa vauvallekin, tavarat kasaan ja pojille ulkovaatteet, lauma autoon ja menoksi. Taimisto sentään jäi kotiin.

Kisapaikalla esitin toiveen, että voitaisko aloittaa poikkeuksellisesti ylemmistä luokista, kun mun lapsenvahtini on vasta matkalla. Ihanat ihmiset sanoivat kyllä ja elämä helpotti heti. Vauva liinaan, koira hihnaan, pojat mukaan ja lenkille. Oli kohtuullisen lämmin keli, joten mentiin rauhassa eikä kovin pitkälle. Pojat jäivät leikkimään hiekkaiseen rinteeseen, kivahan siinä on kiipeillä ja pomppia ja pysyvät tarpeeksi kaukana kehästä. Näköyhteys kuitenkin oli koko ajan, samoin äänimaailma sai poikasteni suunnalta oman lisänsä.

Voittaja-kehää en seurannut, avoimen kyllä. Ei se mahdottomalta näyttänyt, mutta paljon on töitä tehtävä ennen ku me korkataan avoin luokka. On tässä uudessa alokkaassakin vielä hommaa. Mies ehti paikalle juuri sopivasti, silleen, etten ihan ehtinyt hermostuneena soittaa ja kysyä, että onko se vielä lähimaillakaan. Koira autosta ja tuomarin tervehtimisen jälkeen paikkamakuuseen. Koirat käsketään yksitellen maahan ja yksitellen istumaan. Kaksi koiraa seitsemästä meni viereisen ohjaajan käskystä maahan, yksikään ei noussut viereisen ohjaajan käskystä ylös. Piiruskin meni nätisti omalla vuorollaan maahan ja pysyi yllättävän hyvin (kiitollinen olen, että uusissa säännöissä aika lyheni yhteen minuuttiin!), mutta lopussa jäi katsomaan liikkuria, että mitäs sinä siihen parin metrin päähän tulit seisomaan. Koska koira ei katsonut minua, se ei myöskään noussut istumaan. Piiruskinilla homma menee niin, että jos se ei ole ottamassa minuun katsekontaktia, se ei myöskään tee mitä sille sanon. Ihan sama mitä sanaa käytän, se tulkitsee sen käskyksi katsoa minua. Sitten toisella kerralla toimii hyvin, koska katsoo minua. Mun ei tarvitse katsoa Piirua, jotta käskyt muuttuisivat toiminnoiksi, mutta Piirun pitää katsoa minua. Paikkamakuusta 9.

Seuraaminen meni hienosti, vaikka vasemmalle kääntyminen on mulle edelleen hankala. Hidasta seuraamistakin siellä oli. tätä on kaksi kertaa aiemmin kokeiltu. 10

Liikkeestä maahanmeno 10.

Luoksetulo ilopompulla, hieno perusasento, 10.

Kapulan pito, otti toisella käskyllä, piti ja irrotti hyvin, 9.

Kauko-ohjausta ekaa kertaa ikinä liikkurin kanssa. Ennen kehää mietin, mitenhän koira suhtautuu vieressä seisovaan liikkuriin, että tuijottaako sitä, väistääkö tai jotain. Liike meni niin, että perusasennosta koira maahan (meni nätisti), siirryin kahden metrin päähän koirasta ja käännyin koiraa kohti (hyvin pysyi mutta olisi saanut katsoa minua, mutta tämähän on meidän kehityskohteemme), sain juuri ja juuri käännettyä nenäni koiran suuntaan kun liikkuri jo näytti ensimmäistä asennonvaihtoa enkä mä ollut varautunut niin nopeaan toimintaan, hyvä kun ehdin käskyn antaa! Pikapikaa perään toinen, kun se eka meni taas "ai pitääkin katsoa tota naista tossa", mutta tokalla käskyllä nousi ylös. Hyvin meni maahan ja lopuksi takaisin perusasentoon. Arvosana 8. Henk koht olen sitä mieltä, että toi on liikkeenä tosi huono. Se ei ole kaukokäsky, kun se on vain kahden metrin päästä eikä siinä ehdi koira päästä edes alkuun, kun liike jo loppuu. Noh, saatanhan mä tätäkin versiota vielä kaivata, kun joskus ollaan oikeasti kaukana ja asennonvaihtoja on useita.

Jotta linja pitäisi, nollattiin estehyppy. Mitä sitä hyppäämään, kun kiertääkin voi. Tää liike on täysin palasina vielä, joten olisi ollutkin valtaisa ihme, jos olis hypännyt.

Kokonaisvaikutus 9.

Yhteensä pisteitä 168 ja sijoitus neljäs. Kuvamateriaalia ei ole, oli riittämiin tekemistä noiden alamittaisten kanssa.


Ei kommentteja: