Tähän asti pentunen on tullut joko liian päällekäyvästi, pomppien, tassu(i)lla tukien, ei ole malttanut olla paikoillaan, on jäänyt liian kauas, pompannut eri asentoon ensimmäisen kehun tai namin saatuaan ja mitähän vielä. Tänään se tuli tosta vaan minuun kiinni ja alaleuka vatsaani koskien (olin polvillani lattialla) söi monta namia ilman mitään riekkumisia ja pääsin vihdoinkin palkkaamaan toivotusta toiminnasta!
Tykkään houkutella pentusta tarjoamaan erilaisia juttuja ja vahvistan sitten haluamiani. Voi ottaa joskus pitkäänkin, ennen kuin keksin millä vinkillä koira tajuaa mitä tahdon ja joskus pitää tosiaan tassusta pitäen opettaa. Nämä perustavanlaatuiset asiat (kuten että ihmisen avaama portti ei ole lupa mennä siitä portista vaan se on vihje odottaa ja ottaa katsekontakti) haluaisin kuitenkin, että koira oivaltaa itse. Olen taipuvainen ajattelemaan, että itse oivaltamalla koira oppii vahvemmin ja varmemmin.
Mutta jes, hyvä mieli tuli!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti