Kouvolan uunituoreella Koiraklubilla (osoite Tehontie 21, Kouvola, löytyy facebookista, vink vink) oli agin möllikisat ja sinnehän piti mennä tutustumaan. Piiruskinin agikisahistoria on hyvin lyhyt: kesäkuussa 2016 ekat möllikisat ja heti helmikuussa 2017 seuraavat!
Olin ilmoittautunut supermölleihin ja mölleihin. Supermölleissä taisi olla kaikki 8 estettä, vain putkia ja hyppyjä. Mölleissä (radan sai halutessaan uusia, me haluttiin) oli lisäksi puomi, muistaakseni 13 estettä. Koska olen ollut laiska ja/tai elämäni on muutenkin niin kovin täyttä, Piiruskinin kanssa ollaan käyty tosi vähän missään vieraissa halleissa tai kentillä. Niinpä tiesin, että koko reissu voi mennä uuden paikan ihmettelyyn, toisten koirien leikkiinkutsuihin (voisko tää olla nirso tai edes roturasisti? miks mikä tahansa hurtta kelpaa juoksukaveriksi?) ja rauhoittumisen odotteluun. Supermölleissä (me mentiin vain kerran) Piirunen oli hämillään, nuuski, ilmaa ja vähän mattoakin, esteiden välissä katseli ketäs kaikkia tänne on tullu ja mitäs ne täällä tekee.
Mölliradalla ensimmäinen suoritus jatkoi samaa linjaa. Lisäksi me jouduttiin odottamaan melko pitkään siinä ekan esteen edessä lähtölupaa, niin koira alkoi jo haukottelemalla rauhoittaa itseään (ja mua?). Takaosassa oli aidan takana yleisöä (eihän treeneissä tai tokokokeissa ole!), jonka edessä piti juosta snautseria esittelemässä ja/tai yleisöön tutustumassa. Uusinta meni jo hieman paremmin ja uusi puomi meni kummallakin kerralla hyvin, mutta eihän tuo juossut eikä ollut silleen rento kuin parhaimmillaan treeneissä, vieläkin katseli esteiden välillä ympärilleen.
Tyytyväinen olen puomiin ja mölliradan yhteen tiukkaan kääntökohtaan, jossa mun napa oli vastakkaiseen suuntaan ja pelkän käden avulla koira ohjautui hypylle, hyppäsi ja kääntyi nätisti vastakkaiseen suuntaan. Maksimölleissä sijoitus kolmas!
Möllirata täällä klik!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti