perjantai 27. maaliskuuta 2015

Hiihtolomaviikosta

Viikko meni nopeasti, kotosalla oltiin ja lähimaastoissa ulkoiltiin.

ma 23.2: Käpälämäessä agikouluttajana, kyllä voi pienikin ihminen oppia tekemään monta asiaa samaan aikaan! Piiruskin oli mukana, tokoiltiin vähän ja otin videollekin pätkiä, mutta kyllä oli löysät alut ja muutenkin väljää tuo seuraaminen. En tiiä, pitäiskö jättää seuraamistreenit sikseen, kun näytän varmasti koiran vinkkelistä ison mahani kanssa erilaiselta kuin ennen.

ti 24.2: Aamun luontoelämyksiä: ensin tiellä oli ison linnun jäljet, Piirustus hyppäsi jälkien perässä tieltä hankeen ja ui sitten takaisin tielle. Seuraavaksi oravan jäljet ja sama juttu, hyppy upottavaan hankeen ja uimalla takaisin tielle. Ei oppinut hurtta näin vähästä, pupun jälkien perässä hankeen ja uimalla takaisin. Puolivälissä aamukävelyä ei ollut jälkiä eikä ääniä, mutta niin vain hyppäsi koira hankeen - ja mä jäin suu auki tuijottamaan, kun kaksi sorsaa lähti lentoon! Mitä sorsat tekee meidän takametsässä? Eihän siellä ole edes vettä? Tai on yhdellä soramontulla ja pikkuinen suopalanenkin on, mutta ei siellä missä ne sorsat oli! Ja joo, sorsia ne oli, läheltä lensivät ja pitivät tuttua ääntä. En käsitä.

Iltapäivälenkki oli kovin vetinen. Periaatteessa snautserini pärjää ilman takkia, mutta vesihäntää välttääkseni haluaisin sille ohutvuorisen sadetakin. Erikseen haluan pistää ylös, että Piiru söi pitkästä aikaa halukkaasti ruokakuppinsa tyhjäksi, tarjolla oli kalkkunaa, riisiä ja oliiviöljyä - ei kelpaa poro, tietyn merkkinen hepo eikä nutrolinin öljyt.

ke 25.2: Mä tulin just koirien kanssa aamulenkiltä pihaan kun Suvi tuli hakemaan koiria lenkille - sitä se lomailu teettää! Taimisto oli vahvasti sitä mieltä tänäänkin, että ulkoilu on kääsnalle täysin sopimatonta puuhaa, käänsi takapuolensa Suville ja jarrutti vahvasti, katsoi mua kulmiensa alta kovasti paheksuen.

Iltapäivällä poikasten kanssa pulkkamäessä, Taimi jäi kotivahdiksi, käveleksin hiljakseen Piirun kanssa metsän reunoja. Tehtiin vähän takaakiertoja puiden ympäri, iso kivi teetti töitä ja Piiru pyrki jatkuvasti hyppäämään kiven päälle, pitkästä aikaa tein pari tallottua namiruutua ohueen lumeen. Lopuksi heittelin lumipalloja alas mäkeen, liekö Torsti sen opettanut, kun jaksoi melko pitkään ja ihan etsimällä etsi juuri ne pallot, jotka kulloinkin olin heittänyt. Viime talvena lähti kyllä juoksemaan perään, mutta pyysi ihmiseltä herkästi apua eikä etsinyt itse.

Kotona oltiin ja lähimaastossa kuljettiin, minä en autossa istu enää kuin pakon edessä ja poikien mielestä pyjamapäivät on kivoja - etenkin kun jättää sen pyjaman ulkoilun ajaksi ulkoiluvaatteiden alle, niin on helppo jatkaa pyjamapäivää mtesäretken jälkeen!

maanantai 9. maaliskuuta 2015

Välihuomautus

Että jäisi muistiin, niin Piiruskinin ekat juoksut olleet joulukuussa 2013 (ikää 11kk), tokat juoksut elokuussa 2014 (eli väli suunnilleen 8kk) ja kolmannet alkoivat tänään eli 9.3.2015 (väli suunnilleen 7kk). Puoliväli osuis kesään eli ei, nää ei oo viimeiset juoksut vaan todennäköisesti toiseksi viimeiset.

perjantai 6. maaliskuuta 2015

Kolmas helmiviikko

ma 16.2: Gunillan kanssa uimassa. Piiruskin ui siis toista kertaa ikinä ja ekaan kertaan verrattuna näytti hienolta ja tasapainoiselta menolta. Etenkin viimeisen kierroksensa se ui ihan yksin, ilman uittajaa siis, rauhassa minun luokseni toiseen päähän, kaarsi komeasti altaan suuntaisesti ja ui poismenorampille tasaista tahtia loppuun asti - ilman kiirettä, hätiköintiä ja pärskintää!


Ulkona on mittarissa -19 astetta, kääsna jotenkin aistii sen, vaikka nukkuukin sisällä säkkituolissa, villapaita päällä, olohuoneessa, jossa pönttöuuni hohtaa lämpöä. Ei suostu ulos ei.

ti 17.2: Suvi ulkoilutti koirat päivällä, minä vietin iltani tokokouluttajana Käpälämäessä. Mulle tavallisimmat jutut, mitä teetän ainakin alkeisryhmissä, taitaa olla perusasennon suoruus ja siinä (kontaktissa) pysyminen, istu-maahan-tekniikka (tarkoitus opettaa koiralle kropan hallintaa ja ihmiselle kriteerien merkitystä ja palkan oikea-aikaisuutta) ja kolmantena sit kaikenlaiset sosiaalistamisjutut (että päähuomio olis omassa ihmisessä eikä ainakaan härkitä muita). Luoksetulo on yks tärkeimpiä opetettavia koiralle, mutta mä en yhtään tykkää opettaa sitä alkeisryhmässä, kun häiriö on suunnaton, tilaa vähän ja homma pitäis olla hanskassa ennen kuin otetaan ison häiriön alla ja jos hurtta on vaikka alle puolvuotias, niin onhan se melko lailla kohtuuton juttu. Lisäpisteitä siitä, että käytännössä voi tehdä vain yksi koirakko kerrallaan eli vie paljon aikaa ja antaa vain vähän.

ke 18.2: Aamupäivällä metsässä mun ja Taimin lenkki kesti tunnin, sit mentiin kotiin, hain Laurin päiväkodista ja hetken päästä tuli Piirukin kotiin, sen lenkki kesti puoltoista tuntia. Kirosana tähän!

to 19.2: Nautin kotonaolosta laumani kanssa, vaikka mua ei yhtään haittaa, että pojat on aamupäivät poissa. Iltapäivällä piti vain käydä haukkaamassa happea, mutta oltiinkin sit kaks tuntia takametsässä! Seikkailua, tehtiin lumiukko ja lumipyramidi (en tiedä miten se erosi tavan lumilyhdystä kun tää pyramidikin tehtiin pyöreistä lumipalloista) ja lopuksi oltiin lumisotaa. Ikä-, voima- ja taitotasojen eroa tasoittaa kummasti, jos alamittaiset heittää kolme metriä korkean kiven päältä.




pe 20.2: Käpälämäessä agikouluttajana ja sen jälkeen Piirun kanssa vähän tokoa:
- tykkäsin seuraamisen käännöksistä
- luoksetulo ok mutta hitaahko
ja vähän agia:
- mutkaputki ja kolmen hypyn suora (lähettämistä kun en juostakaan voi)
- aloitushyppy pitää muistaa opettaa erikseeen, että osais ja uskaltais ottaa vauhtia jo ekaan hyppyyn, nyt näyttää vastasyntyneeltä kirahvilta
- 40 sentin hypyillä.

Päälle tein vielä vähän toimistohommia eli tokotoimikunnan juttuja, Piirustus istui narun jatkeena hallissa ja piippasi ajoittain, kun seuraava koira treenasi tokoa. Kiva, ettei koko aikaa piipannut eikä ollenkaan riekkunut tai remponut hihnaa! Hyödynsin vielä tämän häiriön ja otin kolmen minuutin paikkamakuun, nenä tokoilevaa koiraa kohti, takana mentiin agia, etäisyys minuun oli lyhyt kun häiriötä oli noin paljon, pari välipalkkaakin rauhoittamiseen ja tekemisen tukemiseen. Koiramainen retkemme kesti kolme tuntia!

Taimisto teki töitä koko päivän ja sai lopulta syötyä palan siansorkkaa. Koska sorkka oli suhteettoman suuri syöjäänsä nähden, kääsnan ilta meni kylkimakuulla kodinhoitohuoneen lattialla vatsa pinkeänä. Yöllä oli sit ilmestyny kaks läjää sisään, sanonnan mukaista ahneen loppua muistellen...

la 21.2: (Räntä)sateinen päivä, olin koirien kanssa ilman muita kaksijalkaisia. Aamupäivällä ehdittiin olla ulkona kolme varttia ennen sadetta, mikä piristi kummasti. Sade loppui vasta illalla, joten katselin mm-hiihtoa ja otin päiväunet. Iltasella lähdettiin lenkille ja sen enempää miettimättä valitsin reitin - piti kestää noin 40 minuuttia ja nyt se kestikin tunnin, kyl mä olen hidas!