Helsingissä käytiin pääsiäisenä korkkaamassa kisakausi 2013. Kääsnan kanssa mentiin kolme rataa, joista kahdessa oli nolla tarjolla ja kolmannessa sitten ei. Yhtään merkintää ei saatu kisakirjaan. Matkaseurana oli walesinterrieri Papu. Tuonarina Seppo Savikko, joka on kovasti rentoutunut ja "mukavoitunut" alkuajoistaan.
Ekalla radalla luulin, että meillä oli kielto alla, kun oli niin työlästä saada korjattua yksi hyppylinja. Niinpä ohjaus herpaantui (virhe!) enkä ottanut puomin kontaktia kunnolla. Vitonenhan me sieltä radalta tosiaan saatiin, mutta vasta siitä puomilta. Ei me mitään kieltoa hypyltä saatu! Kyllä ketutti, ihan itse heitin nollan pois.
Tokalla radalla epäilytti tutustumisessa tehty ohjausvalinta ja se näkyi, heti neloshypyllä kielto, kun en malttanut viedä koiraa kunnolla takaakiertoon. Turha sanoakaan, että muita virheitä ei tullut.
Kolmannella radalla oli niin kummallisia esteiden ohituksia ja estekulmia, että tutustumisessa kuului monesta suunnasta epäuskoista naurua. Muuten me selvittiin, mutta kepeillevienti takkusi, kun piti keskittyä muurin ohittamiseen. Hyppyradat on usein juoksukilpailuja, joissa me ei kääsnan kanssa pärjätä.
Tänään (13.4.) käytiin Lappeenrannassa, matkaseurana jackrussellinterrieri Miina. Herätys järjettömään aikaan eli 5:25, kaveri tuli hakemaan 10 vaille 7. Ei ollut kiva sää, piti kaivaa sadevermeet ja ottaa matkaan kuiva vaatekerta. Vanhassa vara parempi, mut ei sittenkään: goretex-kengät vuotaa nyt molemmat varpaista (viime syksynä vuoti vaan toinen), sadetakissa menee vesi sisään taskuihin ja housut ei kestäny istumista vaan päästivät kosteuden paineen alla läpi. Ihan vaan seistessä ja liikkuessa sade pysyi sadehousujen ulkopuolella.
Tuomarina meillä oli Tuija Kokkonen. Ekalla radalla tehtiin nolla ja tultiin kolmanneksi. Kepeille vienti oli 90 asteen kulmassa (niitä ennen keinu ja muuri) ja sinne ryntäsin turhan lujaa. Jouduin jäämään koiran kanssa tekemään keppejä, keppien jälkeen oli suorassa linjassa hyppy ja siitä tiukka kääntö sivulle a-esteelle meni pitkäksi, mutta saatiin korjattua. Lopun kääntö pois putkelta sujui hyvin, samoin päällejuoksu tokavikalla esteellä ja siitä kääntö vikalle hypylle. Palkinnoksi saatiin iso Viipurin rinkeli ja koiralle lelu limenvihreässä kassissa.
Hyppyradaltakin tuli nolla, tosin ei kehuttavalla suorituksella. Ekat viisi estettä hyvin, sitten hukkasin kutoshypyn ja koira meinasi tulla ohi. Ehdin paikata, mutta sitten olikin vaikeaa viedä seiskahypyltä kepeille, onnistui kuitenkin. Keppien jälkeen meni hyvin kunnes hypylle 18 olin suunnitellut peruspyörityksen. Taimisto otti sen kuitenkin puhtaana päällejuoksuna eli hyppäsi suoraan. Ihme kyllä koira ei hypännyt hyppyä takaisinpäin vaan kiersi mun luo, josta oli helppo heittää koira seuraavalle esteelle ja siitä maaliin. Sijoitus 7.
Kolmannella radalla oli mulla jo turnausväsymystä enkä tajunnut tutustumisessa miettiä tarkemmin kepeille vientiä a-esteeltä. Otin ehkä vähän huolimattomasti ja oma linja ei ollutkaan suora vaan siitä tulikin takaaleikkaus. Tajusin sen vasta jokin aika maaliintulon jälkeen enkä osannut kisasuorituksessa ohjata kuin takaaleikkauksessa ja koira pomppasi jostakin, taisi olla kolmannesta välistä pois ihmettelemään tilannetta. Loppurata meni tapahtunutta ihmetellessä enkä osannut enää keskittyä, joten puomiltakin alastulosta vitonen. Mieltä rauhoittaa, kun kaverin kanssa juteltiin niistä kepeistä ja syy keppivirheeseen selvisi.
Iloinen olen tuplanollasta, kotiintuomisista ja olosuhteista huolimatta kivasta päivästä ystävän kanssa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti